Etsi timantteja Lappajärvellä tai pulahda kraatterijärven pehmeään veteen | Virittäydy vapaalle
#VirittäydyVapaalle

Etsi timantteja Lappajärvellä tai pulahda kraatterijärven pehmeään veteen

Uutinen  01.04.2022

Hotelli Kivitipussa on kraatterijärven syntyhistoriasta näyttely, jossa pääsee myös virtuaalitodellisuusmatkalle aina avaruuteen asti.

Suomen suurin kraatterijärvi syntyi Etelä-Pohjanmaalle noin 78 miljoonaa vuotta sitten, kun meteoriitti törmäsi kallioperään. Järvi oli alkuun noin 750 metriä syvä ja halkaisijaltaan 17 kilometriä, mutta jääkausi muokkasi sitä viisi kilometriä pidemmäksi, jolloin se ei ollut enää pyöreänmuotoinen. Kraatterijärvi yhdistää Järviseudun seutukunnat: Alajärven kaupungin sekä Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat.

Kraatterijärven pohjoisosassa Lappajärven rannat ovat täynnä harvinaista mustaa kiveä, kärnäiittiä, jota on syntynyt, kun kallioperä on sulanut meteoriitin alla.

– Jos halkaistua kiveä katsoo mikroskoopilla, näkee, että jokaisen kiven sisällä on noin kolme prosenttia meteoriittia, geologi Heikki Mäkipää kertoo.

Kraatterijärveltä voi löytää jotakin vielä arvokkaampaa. Kun meteoriitti iski maahan, ilmaan lensi materiaaleja, joista muodostui sueviitteja. Sueviitti on hauras murskaantuneiden ja sulaneiden kappaleiden seos, josta löytyy harvinaisia törmäystimantteja. Tällaisia timantteja on löytynyt maailmassa vain kolmesta kraatterista: Suomessa Lappajärveltä, Kanadasta ja Venäjältä.

Kuvassa kärnäiittikivi lohkaistuna. Vaaleat kohdat ovat plagioklaasikiteitä ja tumma osuus sulanutta kallioperää, jossa on timantteja.

Mäkipää järjestää Lappajärvellä timantinetsintäkursseja, jossa etsitään kiviä, murskataan niitä, seulotaan ja lopulta tarkistetaan ultraviolettivalolla ja mikroskoopilla, löytyykö aarretta.

– Jos tyttöystävälleen haluaa löytää timanttisormuksen, ajatus kannattaa hylätä. Joka kurssilla on kuitenkin löytynyt timantteja. Toissakesänä löytyi kaikista suurin, joka oli 0,4 millimetriä halkaisijaltaan. Näiden arvoa ei voi rahassa mitata, sillä ne ovat tieteellisesti erittäin arvokkaita, Mäkipää sanoo.

Lappajärvellä Hotelli Kivitipussa on kraatterijärven syntyhistoriasta näyttely, jossa pääsee myös virtuaalitodellisuusmatkalle aina avaruuteen asti.

Kun kraatterijärvessä ui, iho jää pehmeäksi

Tavallisen ihmisen silmään kraatterijärvi näyttää hyvin perinteiseltä suomalaiselta järveltä. Sen vesi on äärimmäisen puhdasta, mutta ruskehtavaa humuspitoisuutensa vuoksi. Tutkimuksissa on havaittu, että järven vedessä on meteoriitin vuoksi erityisen paljon zeoliittia.

– Kun kraatterijärvessä käy uimassa, ihoa ei tarvitse erikseen rasvata, sillä se jää zeoliitin ansiosta hyvin pehmeäksi. Käyttäisimme mielellämme kraatterijärven vettä terveysvaikutteisena vetenä, mutta se ei ole Suomessa lainsäädännöllisesti mahdollista, Mäkipää harmittelee.

Veden magnesiumpitoisuus on myös noin seitsemänkertainen verrattuna normaaleihin suomalaisiin vesiin.

– Koska kraatterijärvessä magnesium on luonnontilassa, se imeytyy ihmiseen noin neljä kertaa tehokkaammin kuin purkista syötynä. Jos tätä vettä joisi, saisi 28 kertaa enemmän magnesiumia kuin juomalla tavallista vettä, Mäkipää laskee.

Alueen jylhä puusto on käyttänyt järven vettä kasvaakseen. Myös tämän vaikutusta tullaan tulevaisuudessa tutkimaan lisää.

– Tutkimme muun muassa sitä, onko alueen mineraalimäärien vuoksi puiden halaamisella positiivisia vaikutuksia ihmiseen, Mäkipää kertoo.

Kraatterijärvelle haetaan parhaillaan geopark-statusta. Hanke etenee kuluvan kevään aikana.

Parhaille kala-apajille oppaan avulla

Kraatterijärven väki saapuu Virittäydy vapaalle -messuille 22.–24. huhtikuuta esittelemään aluettaan. Osastolla esittäytyy lukuisia alueen yrittäjiä, muun muassa geopark-hankkeen vetäjät, Hotelli Kivitippu, alueen kesäteatterit, maatilamajoittajat ja viinitilat sekä kalastusyrittäjät.

Mäkipää suosittelee kraatterijärven aluetta ihmisille, jotka rakastavat luontoa ja siellä liikkumista. Alueella järjestetään muun muassa kanoottiopastuksia ja kalastusreissuja, joissa turistit pääsevät hyville paikoille kalastamaan.

– Kraatterijärvi on hyvin kalaisa. Sieltä saa pyydettyä niin kuhaa, siikaa, muikkua kuin järvitaimentakin. Kalat ovat eläneet pehmeässä magnesiumpitoisessa vedessä, joten niiden lihassa täytyy olla jotakin erityistä, Mäkipää sanoo.

Kiinnostuitko? Tule tutustumaan Kraatterijärven ihmeisiin Virittäydy vapaalle -messuille 22.–24.4.2022 Kotimaan matkailun osastolle E310.